Mä en muista meidän hääpäivästä mitään. Me oltiin kulettu Vaimon kanssa yksissä pari kuukautta. Tai lähinnä ryypätty. Vaimo on kantiksen kauneinen nainen. On se kai vieläkin, vaikka siitä on yli 20 vuotta aikaa. Kantiksessa käy tosin aika paljon kundeja.

Me lähettiin kimpassa Sulkavalle, jonkun Kantiksen kundin mökille. Seuraavista viikoista mulla on muutamia hämäriä muistikuvia. Ja valokuvia, jossa me ollaan Sulkavan kirkossa Vaimon kanssa. Mulla on päällä sellainen vakosamettipuku ja Vaimolla punainen minimekko. Vieraita oli kuulemma neljä.

En mä sitä oo katunu vaikken suunnitellukaan koko hommaa. On meillä ollut hetkemme. Ja onhan meillä poika. Ei me tosin nähä sitä enää usein. Se asuu keskustassa ja käy aika harvoin.

Sitä mä oon ihmetelly et siitä tuli jotenkin järkevä ihminen. Vaimo joi aika paljon raskausaikana, eikä sillo kukaan puhunu mistään tupakoinnin haitoista. Eikä me muutenkaan oltu aina parhaat vanhemmat.

Mä vein poikaa pienen pari kertaa futistreeneihin. Niitä oli ihan siisti seurata. Mäkin pelasin skidinä, ja olisin varmaan päässyt ihan huipullekin.

Poika lopetti pelaamisen ku se oli ykstoista.